| lyric | Ilta on ja varjoihin peittyi jo maa, ajatukset kiitävät vuosien taa. Muistoasi kauniina kangastavaa himmentää ei aika koskaan voi.
Tavoittelin onnea häikäisevää, Täyttynyt ei toive, se toiveeksi jää. Jäljellä muisto jalauluni tää, jonka mulle iltatuuli tooi.
Voin kuulla äänes vielä mulle kuiskivan: Kerran saavun takaisin. Se valhe oli, mutta rakas kuitenkin, ja siksi sen mä talletan.
Lupaukset pettävät, tiesinhän sen, välittänyt en, loin onnellinen. Muistoasi säilytän vuosien taa, iltahetkeni se kaunistaa.
On mulle rakas yhä lupaukses tuo vielä hellästi se soi. Vain aika kivihiilen timantiksi luo ja vuodet muiston patinoi.
Lupaukset pettävät, tiedän jo sen, välitä vain en, olen onnellinen. Muistoasi säilytän vuosien taa, iltahetkeni se kaunistaa. |