| lyric | Nään maan kaukaisen, kuuman,
sen autinko loistaa
ja mainingit rantaan illoin nukkuu.
Taas koen tropiikin huuman,
se kaipuni poistaa,
kun taas päivä yöhön hukkuu.
Saapuva ilta onnen antaa,
tummana taivas ylläin on.
Kuljeksin yksin tyhjää rantaa,
ylläni tähti kohtalon.
Katseeni kauas tähteen kantaa,
kaukainen loisto lohdun suo,
onnen kenties jällee luoksei tuo.
Täht Rion sua katson kuin kohtaloon,
sun loisteesi yksin mun se illoin on.
Tähti Rion, oot unelma keskiyön,
mun sydämein ainiaa vain sulle lyö.
Tuot mulle riemun, myös tuskan tumman,
kun annoit mun rintaan tuon rakkauden kuuman.
Tähti Rion, sua katson kuin kohtaloon,
sun loisteesi kirkkahin on mulle milloin. |